-
Tuleeko subwooferin "ääni" siis oikeasti refleksiputken tai muun aukon kautta, eikä suinkaan ison pyöreän elementin kautta?
Aina mainoskuvissa ja kaikkialla näkee että subbarit on luonnollisesti asetettu niinpäin, että se iso elementti on katsojiin päin, tietenkin se näyttää parhaimmalta. Mutta nyt tuli vastaan sellainen tiedonmuru että se äänimassa mikä oikesati tuottaa äänen, tuleekin tietyissä malleissa refleksiputken kautta, eli usein seinää tai hyllyä päin suoraan. Kannattaisiko siis subbarit kääntää 90 astetta paremman äänen tähden?
Entäs kuinka suljetuissa koteloissa ääni liikkuu, kun se elementin kalvohan liikkuu edestakaisin ja kotelon ali- tai ylipaine imee tai työntää sitä jousen tavoin, mutta liikkuvan ilmamäärän tilavuus on teoriassa nolla? Vai olenko ihan kujalla taas lukiofysiikasta.
Anonyymi käyttäjä
2 vastausta
-
Subbari toistaa "ympärisäteilevästi". Elementti sen äänen tuottaa, mutta refleksiputki virittää sen soimaan huoneessa. Se refleksiputki määrittää, kuinka alas subbari toistaa.
Elementti on yleensä kuuntelupaikkaan päin, mutta sen nurkkaan/seinään suuntaamalla voi saada enemmän/parempaa bassoa. Vaihetta voi tosin joutua säätämään. Suljettu subbari voisi hyötyä enempi tuosta nurkkaan suuntauksesta.
Toinen etu, joka tuolla voidaan saavuttaa, on se, etteivät elementistä soivat säröäänet tule kuuntelupaikalle (kuuntelijan korvaan). Joissakin malleissa on elementti alaspäin, mikä on tehnyt yleisesti ottaen bassosta tasaisempaa ja sulavampaa, mutta "potku", tarkkuus ja erottelu on kärsinyt.
Anonyymi käyttäjä
-
Osa äänestä tulee putkesta, osa elementistä. Missä suhteessa milläkin taajuudella, se riippuu mm. kotelon+putken+elementin virityksestä. Refleksitaajuuden kieppeillä voit huomatakin elementin pysyvän lähes paikallaan ja puhalluksen tulevan putkesta.
Esim. 60 Hz:n taajuudella äänen aallopituus on kuitenkin 5 m luokkaa ja koko kaiutin käyttäytyy käytännössä vielä ympärisäteilevänä riippumatta mihin suuntaan elementti tai putki osoittavat. Taajuuden suurentuessa suuntakuviokin muuttuu hiljalleen suuntaavammaksi ja jo viimeistään alemmilla keskiäänillä tyypillinen kaiutin on suunnattava kuuntelijaa kohti. Myös särö eli perustaajuuden moninkerrat, kuten joku jo kirjoittikin, sekä refleksiputkesta mahdollisesti kuuluvat virtausäänet suuntautuvat suurempitaajuisina yleensä jo selvästi elementin tai putken "naamasuuntaan".
Suljetussa kotelossa, kuten refleksikotelossakin (ei sinne refleksikotelon sisään sen paremmin jää painetta), elementin liikkuttama ilmamäärä on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna nolla, mutta ideahan on juuri siinä, että elementin värähtely edestakaisin tuottaa vaihtelua ilman paineessa taajuudella, jonka ihminen kuulee. Eli onhan korvaankin menevä ilmamäärä on nolla, mutta painevaihtelut korva silti tuntee.
wipe2000
+3773
Vastaa kysymykseen
Huom! Ethän vastaa pelkällä linkillä. Vaikka vastaus kysymykseen löytyisikin linkin takaa, tiivistä sen sisältö tähän, jotta lukijan ei tarvitse siirtyä toiseen palveluun saadakseen tarkan vastauksen kysymykseensä.
