Mikä määrittää prosessorin tehokkuuden?

3 vastausta

• Jo kaikki mainitsemasi, eli ydinten määrä, mhz:it ja välimuisti.
  Nuo pelkästään eivät riitä, vaan myös se kuinka ytimet toimivat keskenään (osaako se jakaa kuormaa oikein, miten hyvin ohjelmistot useampaa ydintä tukevat), kuinka paljon välimuistia on ja myös kuinka monta laskutehtävää prosessori kykenee tekemään yhdessä kellojaksossa. Eli mainitsemasi Hertzit tulevat tässä kohdin eteen.
  Myös muistinlukeminen ja kuinka nopeasti prosessori kykenee lukemaan RAM muistilta dataa vaikuttaa prosessorin nopeuteen. Mikäli muistinohjain yksikkö sijaitsee muualla kuin prosessorissa vaikuttaa tähän erillisen ohjaimen nopeus ja kyky siirtää dataa. Yksi selitteistä vastausta ei ole, koska prosessorit toimivat aina niille määritellyissä ympäristöissä. Esimerkiksi Intelin Atom tai VIA:n mini suorittimet voivat olla omassa luokassaan tehokkaimpia, mutta niiden vertaaminen työpöytä ratkaisuihin on turhaa. Samoin kuin palvelin puolella on omat ratkaisunsa.
  
  Näiden ohella pitää vielä huomioida ohjelmisto ja se miten se osaa hyödyntää prosessorin laskenta tehoa, näin ollen esimerkiksi yhtä ydintä käyttävissä sovelluksissa jokin vanhempi 3.9Ghz:n Pentium 4 voi olla nopeampi kuin vaikkapa kahden ytimen Dual Core joka toimii 2.4Ghz:n kellotaajuudella. Dual ja Multi Core (eli kaksi tai useamman ytimen sisältävät) prosessoreissa tosin suuri välimuisti saattaa kompensoida nopeus eroa, kuten myös eri/paranneltu käskyjen hallinta. Näitä ovat esimerkiksi, MMX, SSE, FPU, 3dNow jne.

  hyvä vastaus +7 kehno vastaus
  _kooma_ +1007 7. kesäkuuta, 2010 13:14

• http://appro.mit.jyu.fi/doc/tietokone/index1.html

  hyvä vastaus +3 kehno vastaus
  Anonyymi käyttäjä 7. kesäkuuta, 2010 13:12

• Monipuolinen vastaus on niin pitkä, ettei sitä valitettavasti kukaan tänne jaksa kirjoittaa, mutta yritetään vähän raapaista pintaa. Asia ei nimittäin ole mitenkään yksiselitteinen.
  
  Tietysti kaikki jo luettelemasi seikat vaikuttavat nopeuteen, samoin monellako bitillä prossu voi samanaikaisesti laskea (nyk. PC:issä 64-bit). Mutta varsinainen vastaus on mielestäni prosessorin arkkitehtuuri, sen sisäinen rakenne! Saman arkkitehtuurin sisällä voidaan suoraan verrata hertsejä tai vaikka muistiväylän nopeutta, mutta koska eri valmistajien ja samankin valmistajan eri mallien välillä arkkitehtuuri poikkeaa toisistaan, on laskentatehon määrittely aina riippuvainen siitä, millä mittarilla prosessoria mitataan. Toinen prosari voi esim. olla nopea liukulukulaskennassa, toinen kokonaislvuilla. Kumpi sitten on nopeampi jollain tietyllä ohjelmalla riippuu siitä, kuinka se ohjelma on ohjelmoitu - käyttääkö se (tässä esimerkissä) liuku- vai kokonaislukuja laskennassaan. Yleensäkin, kuinka tehokkaasti se osaa prosarin ominaisuuksia hyödyntää.
  
  Toinen esimerkki: Jonkun prossuun käskykantaan voidaan lisätä käsky, joka tekee parilla kellojaksolla jonkun näppärän laskutoimituksen, jota sitten joku ohjelma paljon käyttää. Joku toinen prossu voi muuten olla tuplasti nopeampi, mutta juuri ko. käskyn (valmiin komennon pyuuttuessa) se suoritttaa hankalasti kolmella käskyllä, jotka vievät yhteensä 10 kellojaksoa. Kumpi ajaa ko. ohjelmaa nopeammin, riippuu kuinka usein ko. käskyä käytetään.
  
  Moniydinprossuilla taas täysi teho saadaan vain, jos ohjelma voidaan tasaisesti jakaa rinnakkainajettaviin osiin (säikeisiin). Mitä tasaisemmin jako onnistuu, sen paremmin koko laskentakapasiteetti voidaan hyödyntää.

  hyvä vastaus +3 kehno vastaus
  wipe2000 +3773 7. kesäkuuta, 2010 20:38