Kysy

9 vastausta

  • Mitä enemmän lunta sitä hitaamiin jäätymistä tapahtuu. Alapuolinen vesi on plus asteista ja sulattaa jäätä alhaalta päin. Virta vielä lisää tätä tehoa. Jää myös pilliytyy lumen alla.
    Suhtautuisin erittäin vauraksella nykyisiin jäihin ja nietoksen alla, voi olla, ettei ole lainkaan jäätä.
    Ohut jää myös oainuu lumen painosta ja se voikin olla veden alla. Tällöin jää voi sohjon vahvuista.
    Jäätymisnopeuteen ei ole vakiota, koska moni seikka vaikuttaa siihen. Mainitsemieni lisäksi mm paine.

  • Vesi myöskään harvoin on puhdasta H2Ota, vaan veden epäpuhtauksien määrä vedessä, pienhiukkaset jne, jne vaikuttavat veden jäätymiseen. Virtaavassa joessa nämä muuttujat eivät myöskään pysy tasaisena vaan voivat vaihdella hetkittäin pajonkin, vaikka veden virtaus pysyisikin absoluttisen tasaisena (mitä kyllä myös epäilen). Eskimoilta voisi hankkia tietoa eri lumi tyyppien määrästä sillä niitäkin on aika paljon ja niiden eristysarvo riippuu myöskin ilmankosteudesta, myös lumen puhtaudesta, siinä olevista roskista ja niiden materiaalista. Vallitseva ilmanpaine pitää myös ottaa huomioon. Muuttujien määrä laskuissa kasvaa räjähdysmäisesti, Ehkä kannattaisi kysyä paljonko IBM:n Sequoian, (mikä on tälä hetkellä maailman nopein supertietokone) päivävuokra on. Se kun voisi suoriutua laskusta vielä tämän vuosituhannen aikan. Tavllinen kotitieokon PC ehkä ei.

    Tietysti voi googlata ja löytää seuraavaa mitä tulee virtamattomaan veteen. Tuo kysymyksen virtaus vaatisi kenttätutkimusta, lämpötilan ja jään vahvuuden seurantaa jotta voisi jonkinlaisen käytännön arvion tehdä.

    "Jäätymisen alkaessa jäätä voi muodostua tyynellä kelillä noin pari millimetriä vuorokaudessa pakkasastetta kohden. 20 asteen pakkasessa jää paksunee siis nelisen senttiä vuorokaudessa. Virtaava vesi ja lumipeite hidastaa jään paksuuskasvua.
    Rustataanpa sinulle kaava:
    p = 2mm*T*t/(C 24h)
    p paksuus milleinä
    T pakkasasen määrä yksikkönä C (huom T>0)
    t aika tunteina

    Siis p = 2mm*10 C*10 h/(24hC) = 200/24 mm = 8 mm"


    Tai voi vaivata ELY keskusta ja esittää kysymyksen heille, jos he olisvat jo tutkineet tuota
    http://www.ely-keskus.fi

  • Vesi saattaa jäätyä, ei jää enää jäädy.

  • Tuolta hiukan matemaattista pohjaa mistä lähetä liikkeelle kun alkaa miettimään millä kaavalla alkaa virtaavan veden jäätymistä laskeskella:

    http://netfam.fmi.fi/Lake10/Yu_Yang.pdf

  • ruottalaiset on tuohonkin löytäneet laskimen...
    http://www.llk.se/iskunskap/dok/isprediktor_intro.htm

  • Tosta kysymyksestä voisit väitellä tohtoriksi, sillä muuttujia on niin paljon. Mikäli virtaus on tasainen ja säännöllinen, niin sitten lämpötila ja lumen eristävyys ratkaisevat.

  • Jokseenkin nopeasti =)

  • Jokseenkin nopeasti =)

  • no tarpeeks

Suosituimmat aiheet

Lisää aiheita

Uusimmat tapahtumat palvelussa

Aktiivisimmat käyttäjät

Näytä koko lista