Pieni seikka jonka tyhmä haluaa ymmärtää, mutta miten nettisivujen osoitteet voivat olla muotoa www.jotain.esimerkki.fi, eikä normaalisti kauttaviival
+2
yleensä osoitteet ovat muotoa www.esimerkki.fi/jotain tai vastaava tapa

ja joskus näkee jonkun www2.esimerkki.fi, mitä se kakkonen meinaa?

miten nettiosoitteet rakentuu, mitä virkaa piste tarkoittaa, miksi kaikki nettisivut toimii ilman www -liitettä? esim pelkkä hs.fi menee hesarin sivuille nätisti?

3 vastausta

Järjestä:aikapisteet
ilman etuliitteitä kyseessä on eräänlainen palvelun "varsinainen nimi" (toimialue, ns. fully qualified domain name, FQDN). esim. elain.fi (tai hs.fi) on tälläinen.

Etuliite on ns. toissijainen nimi (tai alitoimialue, engl. "subdomain"). näitä voivat olla koira.elain.fi, kissa.elain.fi, lehma.elain.fi.

Piste on eroton, jonka avulla erotetaan alitoimialueen nimet varsinaisesta toimialueesta.

alitoimialueiden nimet voivat olla ihan mitä vain se varsinaisen nimen (FQDN) haltija haluaa, eikä niillä ole mitään standardia.

Etuliite voi viitata vaikka sisältöön, tai sitten nimeen liitetyn palvelimen pyrittämään palveluun: www. viittaa siihen, että kyseinen palvelin pyörittää webpalvelinta - eli nettisivupalvelinta. ftp. voi viitata puolestaan tiedostopalvelimeen jne.

Ja se mitä tulee noihin numeronimiämisiin, niin nettisivustot voivat olla massiivisia ja osa sivuista pitää laittaa toiselle palvelimelle jotta sivuston jaksaa toimia. www, www2, www3 ovat jälleen kerran sivuston haltijan omia nimityksiä jotka viittaavat palvelimiin, joissa jokaisessa pyörii web-palvelimet..

Ja jos osoite on elain.fi/koira niin se viittaa elain.fi palvelimella olevaan hakemistoon. koira.elain.fi voidaan laittaa viittaamaan vaikka elain.fi/koira -hakemistoon jolloin ne ovat yksi ja sama.

varsinaisen nimen haltija voi hallita noita alitoimialueiden nimiä ja viittauksia ns. nimipalvelimen (Doman Name Server) avulla.
+6

Kommentoi tätä vastausta

Ysf:n vastaus on hyvä, mutta yritän selittää sen vieläkin yksinkertaisemmin.

Tätä netin nimipalvelujärjestelmää (DNS-järjestelmä) voi verrata suoraan postiin (mutta nyt ei oteta huomioon postinumerojärjestelmää). Vertallaan postiosoitetta ja nettiosoitetta seuraavilla esimerkkiosoitteilla:
- Nettiosoitteeksi tämän sivun osoite: fin.afterdawn.com/miten/
- "Oikean" kirjeen kohteena olisi suuryritys, joka on jaettu eri osastoihin (jotka vastaavat eri asioista). Yksi yrityksen osastoista käsittelisi palautetta:
Suuryritys oy - PALAUTE
Yrityskuja 11
12345 Oulu

Ensinnäkin tosiaan nuo pisteet nettiosoitteessa ovat erottimia, jotka erottavat osoitteen eri osia (Samoin kuin välit ja eri rivit ovat postiosoitteessa). fin.afterdawn.com siis sisältää kolme osaa: fin, afterdawn, com. Mitä oikeammalla pisteiden erottama pätkä on, sen suuremmasta kokonaisuudesta on kyse. Eli samoin kun postiosoitteessakin on erisuuruisia kokonaisuuksia (kaupunki > katu)

Ja sitten vertaillaan:
- Oulu = com
- Yrityskuja 11 = afterdawn
- Suuryritys oy = fin

Nyt viesti ollaan tavallaan saatu perille haluttuun paikkaan näillä pistein erotetuilla osilla, mutta vielä se pitää saattaa oikeaan osaan yritystä. Tuo kauttaviivoin erotettu "miten"-osa nettiosoitteesta (fin.afterdawn.com/miten/) voisi vastata tuota "PALAUTE" kohtaa oikeasta osoitteesta.

Eli siis tosiaan molemmissa tapauksissa annetaan karkea suunta, sitten ilmoitetaan kohde vähän tarkemmin, ja vielä tarkemmin...
hs.fi on siis vain "epätarkasti" ilmoitettu osoite, joka sitten ohjaa tarkemmin kohteeseen www.hs.fi.


Tämä DNS-järjestelmä kehitettiin, koska olisi aivan toivotonta yrittää muistaa IP-osoitteita. Ne eivät vain ole käytännöllisiä muistaa. DNS-järjestelmässä nimi osoite siis rakentuu seuraavasti (oikealta vasemmalle):
- Ensimmäinen taso on pelkkä piste. Tätä tasoa hallinnoi ICANN-järjestö.
- Toinen taso on ylätason verkkotunnus, joita on kahta tyyppiä: maatunnuksia (kuten fi, se, de, ru) ja yleisluontoisia tunnuksia (kuten com, org). Tätä tasoa hallinnoivat eri tahot. Esimerkiksi fi-tunnusta hallinnoi Ficora eli Viestintävirasto. Ruotsin se-tunnusta taas jokin ruotsalainen virasto jne.
- Kolmas taso on itse sivun nimi eli tällä sivulla se on "afterdawn" (jos olet afterdawnin puolella) tai "x2" (mikäli käytät x2.fi:tä). Näitä tunnuksia hallinnoi taas useammat tahot. Tässä tapauksessa afterdawn voi päättää afterdawn-domainin aladomaineista. Yle ttaas voi päättää yle-domainin aladomaineista jne.
- Tämä jako voi jatkua 127. tasolle asti

Koska ensimmäinen taso on pelkkä piste, on periaatteessa kaikissa osoitteissa piste viimeisenä merkkinä. Esimerkiksi:
hs.fi. ( http://hs.fi. )
yle.fi. ( http://yle.fi. )

Eli tavallaan pisteen oikealla puolella on taho joka päättää pisteen vasemmalla puolella olevasta osuudesta.

Ihan vasta ICANN otti vastaan hakemuksia uusiksi ylätason domaineiksi (isoa rahakasaa vastaan). Pian siis voi olla vaikkapa seuraavanlaisia osoitteita:
http://haku.google
http://puhelin.nokia

Ja tosiaan nuo kauttaviivoin erotetut osat osoitteessa ovat tosiaan hakemistoja (eli puhekielisemmin kansioita) (mutta osoitteen alussa olevat kauttaviivat erottavat käytettävän protokollan osoitteesta).

Eli osoitteessa on kolme osaa:
-Alussa on protokolla (http, https, ftp jne.) joka erotetaan kaksoispisteellä ja kahdella kauttaviivalla ://
- Sen jälkeen ovat domainit, joita erotetaan pisteillä .
- Sen jälkeen tulee hakemistopolku, jossa erottimena käytetään kauttamerkkiä /

Tulipas pitkä vastaus :-)
+3

Kommentoi tätä vastausta

Johtuu siitä, että palvelimeen voidaan laittaa useita osoitteita, jotka ohjaavat pääsivuille. Esim. itse kotisivuja tehneenä olen määritellyt vaihtoehtoiset osoitteet. Nykyään ei yleensä tarvitse kirjoittaa tuota www:tä alkuun.
0

Kommentoi tätä vastausta