Kysy
  • Kuulemma jos tiskiveteen laittaa reilusti suolaa ja sokeria sekaan, se parantaa jotenkin ioni-toimintaa ja sitä kautta pesee tiskit paremmin, tottako?

    Sen verran lukiokemiaa olen lukenut, että ionit ovat tuttuja juttuja ja sokeri/suola liukenee nätisti veteen, hajoten ioneiksi. Lisäksi tiskiaineessa on ne omat ioninsa, jotka sitten jotenkin jännästi yhdistyy, ja tiskitulos on parempi?

    Onko tässä mitään perää, vai urbaanilegenda?

    Mitä keinoja on sitten parantaa tiskiaineen tehoa, jos kerta ei suositella liikaa pesuainetta laitettavan? Etanolia, suolaa, magnesiumia, kivennäisaineita, hiekkaa, soraa, metalli-esineitä kuten kuparisia putken pätkiä?

4 vastausta

  • Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Kysyjä:
    Sen verran lukiokemiaa olen lukenut, että ionit ovat tuttuja juttuja ja sokeri/suola liukenee nätisti veteen, hajoten ioneiksi.

    Huonosti on sitten näköjään luettu. Kerroppas minulle, miten se sokeri oikein hajoaa ioneiksi vedessä?
    Sokeri on molekyyli ja sen atomit ovat kiinnittyneet toisiinsa kovalenttisin sidoksin, joten se ei siis hajoa veteen liuetessaan. Suoloja taas pitävät kasassa ionisidokset, jotka hajoavat veteen liuetessaan.

    (Oletan, että kysymyksessäsi suolalla tarkoitit ruokasuolaa eli NaCl:ää)
    Saippuathan ovat itseasiassa rasvahappojen natriumsuoloja (ja kaliumsuoloja (suovat)). Nekin siis liukenevat veteen ioneina. Kaikki vesiliukoinen likahan peseytyy pois pelkällä vedellä, eikä pesuaineesta ole mitään lisähyötyä. Rasva ei sen sijaan liukene veteen, minkä vuoksi nimenomaan käytetään pesuaineita.

    Saippuan pesuvaikutus perustuu siihen, että rasvahapon pitkä pooliton hiiliketju liukenee veteen liukenemattomaan poolittomaan likaan (rasvaan) (toisin kuin pooliset vesimolekyylit), mutta rasvahapon päässä oleva karboksylaatti-ioni poolisena jää rasvan ulkopuolelle liuenneena veteen. Pikkuhiljaa saippua peittää rasvatahran kauttaaltaan, ja rasvatahra liukenee pieninä miselleinä veteen.

    (Muutama selitys joillekkin edellisille termeille)
    Rasvahapot siis ovat pitkäketjuisia orgaanisia happoja (hiiliketju on vaikkapa 20 hiiltä pitkä), ja hiiliketjun päässä on COOH-ryhmä. Eli R-COOH, joten rasvahapon ioni luonnollisesti on R-COO (joissa R on pooliton hiiliketju). Poolisuus taas on monimutkainen asia tähän selitettäväksi, joten: http://fi.wikipedia.org/wiki/Poolisuus

    Nyt kun taustat on selvitetty päästään sanomaan jotain ruokasuolan pesuvaikutuksesta. Ruokasuolassa on yksinkertaisesti vain kaksi atomia: Natrium ja kloori. Niiltä puuttuu kokonaan tuo pooliton osa, joka on juuri se pesuaineen tärkeä ominaisuus. Pelkän suolan käyttäminen pesuaineena ei siis ole tehokasta. Suola voi kyllä estää kalkkisaostumia astioissa. Suolalla siis on vaikutus, mutta se on todella pieni. (Lisäksi ruokasuolaa voi käyttää tummuneiden hopea-astioiden puhdistuksessa, mutta se on sitten aivan oma lukunsa)

    Muut ehdottamasi aineet:
    - Sokeri saa vain lautasista tahmaisia
    - Jos laitat palan magnesiumia veteen, mitään ei tapahdu, koska magnesiumin pinnalla oleva magnesiumoksidikerros suojaa sitä. Magnesium ei siis reagoi mitenkään.
    - Kivennäisaineita? Niitähän sinä laitat pesuveteen niiden törkyisten astioiden mukana.
    - Hiekkaa? No asian voisi nähdä vaikka näin, että se raapii lian irti astioista.
    - Kupari taas on jalo metalli, joka ei reagoi helpolla. Jos tiskivedessä sattuu olemaan kuparia jalompaa metallia kuten kultaa, hopeaa tai platinaa, niin silloin kupari liukenee siihen tiskiveteen.
    - Muistakaan metalliesineistä ei vedessä ole apua.
    - Etanoli - Tästä voi olla apua, sillä etanolilla on pooliton hiiliketju (jos kahden hiilen pätkää voi ketjuksi sanoa) ja poolinen OH-ryhmä. Ketju tosin on niin pikkiriikkinen, että sillä ei suurta merkitystä ole.

    Mistä sitten olisi apua?
    Kuten aiemmin mainitsin, niin osa liasta liukenee veteen sellaisenaan. Jäljelle jäävä pooliton lika ei liukene veteen, mutta sen sijaan se liukenee bensiiniin. Periaatteessa siis näillä kahdella aineella astioita huuhtomalla saisi puhdasta jälkeä. (Mutta älä kuitenkaan kokeile jos aiot vielä astioita joskus syömätarkoitukseen käyttää... Ei ole tuo bensiini mitään terveellistä ainetta...)

    Etikka ja sooda ovat sitten näitä käyttökelpoisia aineita. Niillä pitäisi saada jotain aikaan. (Etikka eli etaanihappo on rakenteeltaan samanlainen kuin aiemmin mainitsemani rasvahapot, mutta sen hiiliketju on vain kahden hiilen mittainen).

  • Jos haluat astiasi puhtaaksi on yksi hyvä konsti pestä ne etikalla.
    http://www.birgit.mummu.net/Ruokavinkki/NIKSIT2.htm

    Noissa vanhoissa konsteissa on sekin hyvä puoli, että ne soveltuvat melko hyvin myös allergikkojen/astmaatikkojen käyttöön, koska niissä ei ole turhia hajusteita.

  • Alumiinikalvoa ja suolaa lämpimään veteen ja saa hopeat puhtaaksi sen kummemmin hankaamatta.

  • Kyllä Fairy tai vastaava on ruoka-astioille paras.

Suosituimmat aiheet

Lisää aiheita

Uusimmat tapahtumat palvelussa

Aktiivisimmat käyttäjät

Näytä koko lista